KUUKAUDEN SUUNNITTELIJA - Carin Bryggman
Kuva: Turun museokeskus / Turun Kuvaus
Carin Bryggman syntyi Vaasassa ja opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä. Alvar Aalto vaikutti vahvasti Bryggmanin uraan, ja hänestä tuli yksi Aallon tärkeimmistä oppilaista. Bryggmanin tunnetuimpia töitä ovat Turun Sanomien talo ja Turun Yliopiston päärakennus, jotka molemmat edustavat modernia funktionalismia.
Bryggmanin arkkitehtuuri oli selkeää ja pelkistettyä, ja hän käytti runsaasti betonia ja lasia rakennusmateriaaleina. Hän suunnitteli myös huolellisesti rakennusten sisätilat, jotta ne vastaisivat parhaiten käyttäjien tarpeita. Bryggman sai useita arkkitehtuuripalkintoja uransa aikana, ja hänen töitään on esillä useissa merkittävissä museoissa ympäri maailmaa.
Carin Bryggman työskenteli lähes koko uransa ajan Turussa ja oli 1950–80-luvulla kaupungin halutuin sisustusarkkitehti. Pitkäaikaisin ja rakkain suunnittelukohde hänelle oli Turun linna, jonka uudistustyöhön hän osallistui 1940-luvulta 1990-luvulle asti. Hän suunnitteli urallaan useita projekteja Turun linnaan.
Turun linna oli yksi monista kohteista, jonka sisustamisessa Bryggman teki yhteistyötä isänsä, arkkitehti Erik Bryggmanin kanssa. Toinen tärkeä yhteistyökumppani oli aviopuoliso Uolevi Nuotio.
Carin Bryggmanin (5.4.1920–7.4.1993) syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjetettiinkin hänen elämäänsä ja suunnittelutöitään esittelevä näyttely Turun linnassa. Näyttely perustui Turun museokeskuksen kokoelmiin: Carin Bryggmanin valokuviin ja hänen tekemiinsä sisustussuunnitelmiin ja huonekalupiirustuksiin. Näyttelyssä pääsi tutustumaan Bryggmanin monipuoliseen tuotantoon ja hänen ainutlaatuiseen näkemykseensä arkkitehtuurista ja sisustussuunnittelusta.
Bryggmanin suunnittelemat tuolit ja valaisimet Turun linnassa.
Kuva: Turun museokeskus/Esko Ahti
Bryggman oli yksi harvoista naisista, jotka saivat opiskella arkkitehtuuria Suomessa 1930-luvulla. Hän oli myös aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, muun muassa Naisten Pankin perustamisessa ja YK:n asuttamisohjelman asiantuntijana. Lisäksi hän toimi Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä vuosina 1953-1960. Hänen tyyliinsä kuului selkeys, pelkistetty funktionalismi ja ihmisläheisyys, ja hänen vaikutuksensa näkyy edelleen suomalaisessa arkkitehtuurissa.
Carin Bryggman perusti oman sisustusarkkitehtitoimiston 1949 yhtenä ensimmäisenä naisena Suomessa. Hän suunnitteli sisustuksen satoihin kohteisiin. Joukossa oli sekä yksityiskoteja että julkisia tiloja, kuten kauppoja, pankkeja ja ravintoloita. Bryggman suunnitteli usein huonekalut itse. Hän korosti töissään tarkoituksenmukaisuutta, kauneutta, kestävyyttä ja laatua.
Bryggmanin merkitys suomalaiselle arkkitehtuurille on laajasti tunnustettu. Hän sai muun muassa Pro Finlandia -mitalin vuonna 1962 ja Suomen Arkkitehtiliiton kultaisen ansiomerkin vuonna 1983.
Erik ja Carin Bryggman, Kuva: Turun museokeskus / K. BernhardBryggman oli taitava huonekalusuunnittelija. Hän suunnitteli muun muassa tuoleja ja pöytiä, jotka ovat edelleen suosittuja design-esineitä.
Bryggmanin tyyli oli selkeä, pelkistetty ja funktionaalinen, mutta samalla hän halusi luoda tiloja, jotka olivat viihtyisiä ja ihmisläheisiä. Hän piti erityisesti tiloista, joissa oli runsaasti valoa ja luonnonläheisiä elementtejä. Samaa suunittelufilosofiaa hän noudatti kalusteita suunnitellessaan ja sen takia ne kestävät aikaa.
Sohva, Carin Bryggman, 60-luku
Arkkitehtuurimuseon sivuilla on myös tietoa Bryggmanista ja hänen merkittävimmistä töistään: https://www.mfa.fi/
Helsingin Sanomien artikkeli "Carin Bryggman loi Suomeen betonin ja valon arkkitehtuurin" käsittelee Bryggmanin uraa ja hänen vaikutustaan suomalaiseen arkkitehtuuriin: https://www.hs.fi/kulttuuri/
Turun yliopiston sivuilla on tietoa Turun Yliopiston päärakennuksesta ja sen suunnittelijasta Carin Bryggmanista: https://www.utu.fi/fi/
Arkkitehti-lehden artikkeli "Carin Bryggman - Ainoastaan parasta on kyllin hyvää" käsittelee Bryggmanin elämää ja uraa hänen omien sanojensa ja haastatteluiden kautta: https://www.arkkitehti-lehti.
Jätä kommentti